Sain lopulta nukuttua, vaikka vielä kahden aikaan katsoin kelloa. Näin unta, että ne kaksi karvaista kaveria olivat tulleet takaisin, riemuissaan hyppivät minua vasten ja nuolivat naamani ja käteni ihan märiksi, tökkivät kuonoillaan ja läpsivät tassuillaan... Sitten siihen uneen ilmestyi myös se tuttuni josta en ole kuullut. Kysyin häneltä miten oli päässyt kotikolooni sisälle, kertoi että äiti oli päästänyt hänet ulko-ovesta ja antanut sitten hänelle vara-avaimen minun asuntooni. Koko kämppä oli kuin kaatopaikka, aivan älytön sotku, pahempi kuin mihin ikinä olen pystynyt. Sitten vaan heräsin, olin nukkunut noin tunnin verran. Jossain vaiheessa olin taas nukahtanut uudestaan.

Tosi väsy olo siltikin vielä. Jotenkin tänään ei taida onnistua mikään. Tuntuu että kaikki putoilee käsistä, kahvit heitin jo kerran lattialle jne. No, katsotaan mitä tästä vielä tulee.