Meni tosi mukavasti. Sain houkuteltua veljen avon mukaan keskustaan, kierrettiin kirpputorilla, mitään ei kyllä tällä kertaa löydetty, mutta hauskaa oli. Vähän oli taas liikaa ihmisiä liikenteessä, mutta niinhän siellä aina.

Kävimme syömässä yhdessä vaiheessa. Kyllä, oikein ruokaa söimme, ei pelkästään äkkiä hotkaistua sämpylää kahvin kera, vaikka kahteen otteeseen kahvittelimmekin. Siinä syödessämme aloin yhtäkkiä miettiä, koska oikeastaan olin viimeksi syönyt oikein kunnon ruokaa. Ei pysty muistamaan. Jotenkin syöminen päässyt useimmiten unohtumaan. Pitää yrittää parantaa tapansa.

Ruokailun jälkeen alkoi väsyttää niin kovasti että katsoin parhaaksi suunnistaa pysäkille ja kotiinpäin. Bussissa sai oikeasti tehdä töitä että pysyi hereillä. Juuri kotiuduin ja luulenpa että kohta nukkumaan meno aika. Jalat on sökönä ja huomenna varmaan vasta sattuukin. Pitäisi uudet kengät saada, nuo on ihan pikkuisen liian pienet. Mutta muuten ihanat, niillä saa paksujen pohjiensa ansiosta lisää pituutta :) Kärsin aika ajoin ihmeellisestä neuroosista, olen mielestäni aivan liian lyhyt, vaikka monet tuntemani ihmiset ovat ja ovat olleet minua lyhyempiä. Jännä neuroosi...

Vaan nyt painun pehkuihin, että jaksaisi huomennakin nousta ylös.

Klo 20.21

En sitten vielä nukuttua saanut kuitenkaan, vaikka väsyttää. Viluttaa ja yskittää sen verran. Nosti sitten pienen kuumeen tuossa, ihme ja kumma. Yleensä ei nouse millään ja sitten kun nousee niin onkin kunnolla, lähempänä neljääkymmentä. Nyt ei niin paljon kyllä, sekin outoa, kun niin pientä lämpöä pitää. Pitikö siellä sateessa mennä ympäri kaupunkia...no, levolla tämä kai ohi menee. Jos pian saisi yskältäkin nukuttua.