Katselin yöllä leijonakuningasta videolta. Piirretty-kausi päällä taas ilmeisesti. Alan osata ulkoa nuo kaikki mitä on katsottavaa. Pitää kai veljen arkistoja koluta tarkemmin, jos löytyisi jotain mitä en ole viimeisen puolen vuoden aikana katsonut. Saa nyt nähdä. Pidin muutaman tunnin ikkunaakin auki yöllä kun tuntui että happi loppuu. Vähän oli vilpoista aamulla.

Aamulla nukahdin jossain vaiheessa, en kovin kauaa nukkunut mutta ihanaa että edes vähän. Tiedän kyllä mikä tämänkertaiseen unettomuuteen ja nukkumisvaikeuksiin on syynä ja tiedän mitä sille asialle on tehtävä. Se kuitenkin vaatii voimia ja kärsivällisyyttä ja kumpaakaan ei oikein tunnu olevan. Sillä kuitenkin jo vähän kiire, joten yritän kovasti parantaa edes vuorokausi rytmiä, niin että yöllä nukutaan(vaikka sitten miten vähän tahansa) ja aamulla herätään ja aletaan hoitamaan asiaa. Helpommin sanottu kuin tehty. Mutta jos en saa asiaa hoidettua...en halua edes ajatella sitä nyt.

Sain taas kyydin keskustaan naapurilta, joka oli menossa töihin. Näin ollen ei tarvinnut maksaa bussimaksuja kuin yhteen suuntaan. Varat sen verran vähissä että seuraavalle kauppareissulle täytyykin sitten saada kyyti molempiin suuntiin.

Kävin samalla reissulla tervehtimässä isän vanhempia, nuorempi veli oli sinne mennyt suoraan koulusta. Sain taas kuulla juoruja naapureista joita en tunne ja samaan hengenvetoon totesivat jälleen että ei meitä naapureiden asiat kiinnosta. Eipä juu. Korttia pelattiin ja juotiin kahvia. Eipä sinne mitään isompia ihmeitä kuulunut, kovasti olivat hyvillään kun menin.

Lunta on satanut oikein kunnolla ja koko ajan tulee lisää. Missä se kaikki oli joulun aikaan? Onko hirveän omituista viettää omaa joulua nyt? Ehkä se olisi aika omituista, jopa minulle.

Edelleen aika alakuloinen olo. Ei tahtoisi ajatella mitään, enää ikinä.