Aloitetaan viime yöstä, vielä kolmen aikaan katsoin kelloa. Kun viimein vähän ennen kahta sain raahattua itseni peiton alle ja löysin mukavan asennon ja pistin silmät kiinni iski hirmuinen kauhukohtaus tai joku. Tunsin ihan selvästi ja todella vahvasti etten ollut yksin siinä huoneessa. Järki yritti selittää ettei siellä ollut ketään muita, ettei voinut edes olla, mutta kauhu vei mukanaan hetkeksi. Pitkäksi hetkeksi, jonka aikana en uskaltanut avata silmiä katsoakseni oliko siellä joku, en uskaltanut liikahtaakaan, vaikka jalasta alkoi pikkuhiljaa vetää suonta, hyvä kun uskalsin edes hengittää. Lopulta sain kerättyä sen verran rohkeutta että uskalsin avata silmät. Ketään en nähnyt, mutta silti makasin vain hiljaa paikallani kunnes sain kerättyä rohkeutta nousta sängystä ja laittaa valot päälle. En sammuttanut niitä koko loppuyönä.

Nappasin jopa puhelimen sänkyyn tyynyn viereen valmiiksi, varmuuden vuoksi. Siitä huolimatta en aamulla kuullut kun sen herätyskello soi, enkä kuullut kun "sisko" yritti soittaa. Kahdesti. Vaikka puhelin oli siis korvani vieressä. Puoli tuntia ennen lähtöä heräsin siihen kun oveen kolkuteltiin. Onneksi "sisko" on niin sinnikäs. Olin heti herättyäni tilanteen tasalla, joten emme myöhästyneet bussista ja jotenkin kummasti ehdin jopa juomaan kaksi kupillista kahviakin.

Työkkärireissu meni tosi hyvin, ei mitään naputtamista eikä mitään vastaanhangoittelua tai muuta sellaista. Se oli oikeasti hetkessä ohi ja asiat tulivat selviksi. Kerrankin voisin antaa positiivista palautetta siitä laitoksesta ja henkilökunnan ystävällisyydestä. Heti helpotti kun sai sen hoidettua. Hyvä että heräsin. Kiitos jälleen "siskolle".

Veli tuli töiden jälkeen hakemaan meitä ja kävimme eräässä liikkeessä jossa hän katseli jotain pelejä, en minä niistä juuri mitään ymmärtänyt mutta sitten käännyin ympäri ja näin sen pöydällä. Se oli kaunis, pieni, punainen, kertakaikkiaan täydellinen. Rakastuin ensisilmäyksellä siihen läppäpuhelimeen. Hinta 125 euroa. En oikeasti pysty keksimään mitään järkevää syytä siihen miksi minun pitäisi ostaa se. Nykyisessä puhelimessani ei ole mitään vikaa, uuden akun vaan tarvitsisi. Mutta kun se on niin ihana...Maria tahtoo. Ehkä joskus. Saahan sitä unelmoida. Ja kun se oli niin täydellinen. Ja kaunis. Ja pikkuinen. Rakkautta ensisilmäyksellä.