Tämäkin päivä lähenee loppuaan, onneksi. Sain pyykit pestyä, on sitten huomiseksi puhtaita työvaatteita. Huominen onkin sitten viimeinen päiväni tuossa työssä. Tai työhän itsessään pysyy samana, kohde vaihtuu. Maanantaina aloitan koululla, samalla myös työaika lisääntyy. Kaksi viikkoa on mennyt hurjan nopeasti. Miksi aika menee niin nopeasti ohi? Millä sen saisi hidastumaan?

Huomenna emme sitten pääse veljen kanssa Suureen Kaupunkiin, siltä vähän näyttää että rahaa saan vasta ensi viikolla. Kurjaa. No, melkoista menoa on huomennakin, pitää taas käydä työverkossa, pitää täyttää yksi paperi, jota ei voinut täyttää eilen, koska kaksi viikkoa ei ollut vielä täynnä. Toivottavasti saan taas kuskin.

Tänään on ollut kummallinen sää. Tai siis sen vaihtelu. Ensin oli todella harmaata ja taivas heitti vettä oikein kunnolla ja yhtäkkiä hetki sitten sade loppui ja nyt aurinko paistaa kuumasti pilvettömältä taivaalta. Ilmassa leijuu älyttömät määrät valkoista hahtuvaa, jostain kasvista, mistä lie. Sitä on tien reunoilla niin paljon, että äkkiä vilkaisten se voisi erehdyttävästi muistuttaa lunta. Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa... Nyt menen ripustamaan pyykit ja sitten kai pitäisi peiton alle. Huomenna herättävä aikaisin.