Ainakin jonkun aikaa. Saisi olla pidempäänkin. Minun puolestani aika saisi pysähtyä juuri nyt.

Jännitän ihan hirveästi tuota työkokeilujuttua, tuntuu että jos menen nukkumaan en varmasti herää aamulla tarpeeksi aikaisin kun en kuitenkaan nukuttua saisi nyt heti. Oikeastaan pitäisi nukkua jo. Ja sitten mietin että mitä jos en saakaan sitä ihmistä kiinni huomenna aamullakaan? No sitten ei kai voi mitään.

Muutenkin tänään taas masennus nostanut päätään aika hurjasti. Kävin karaokessa, en vaan laulanut tällä kertaa, koska en vaan saanut itseäni oikeaan tunnelmaan, ei kai olisi pitänyt lähteä ollenkaan, mutta kun tuntui että kotona seinät kaatuu päälle. Takaisin päin kävellessäni olisin halunnut jäädä matkan varrelle, tai yhtäkkiä vaan kadota savuna ilmaan niin ettei kukaan koskaan saisi tietää mihin katosin, miten ja miksi. Toivoin etten koskaan pääsisi kotiin saakka. Täällä kuitenkin olen. Eiväthän minun toiveeni muutenkaan tunnu toteutuvan, joten miksi tuokaan olisi.

Kai se pitää kuitenkin yrittää nukkua. Jos ensin söisi vähän jotain, olen taas unohtanut tehdä sen. Toivokaa että herään aamulla. Jos teidän toiveenne toteutuisi paremmin kuin minun.