Heräsin sitten taas jo puoli neljältä, ihan paniikissa että olen taas nukkunut pommiin. No, sain vielä hetken nukuttua kyllä sitten lopulta. Ja pääsin ajoissa töihin. Matkalla tuli vastaan ihana collie, haistoi ensin varovasti, arasteli vähän mutta uskalsi lopulta heiluttaa häntää ja nuolaista kättäni ja antaa silittää hetken. Silloin ajattelin että olipa hyvä kun heräsin tänäänkin. Alkoi oikein hymyilyttää heti silloin aamusta ja muutenkin päivä meni oikein mukavasti ja nopeasti. Olisipa joka päivä samanlainen.

Vähän kyllä harmittaa, kun olin suunnitellut leffa-viikonloppua, mutta telkkari ei suostu toimimaan ja lähti tänään huoltoon joten sen voi unohtaa. No, jääpä enemmän aikaa nukkumiselle. Kaupassa pitäisi jaksaa ja päästä käymään, nyt ei ole muita kotona koko talossa joten on kai mentävä bussilla. Ensin kuitenkin pieni rauhoittuminen ja kahvittelua. On sopivasti juuri sellainen sääkin mistä pidän, sataa kaatamalla, on synkkää ja tuuli tuivertaa puiden oksissa. Mahtavaa.