...edellinen purkaukseni.

En minä ihan tosissani...en ikinä tekisi mitään pahaa kenellekään, en missään nimessä. Heikkoja puolustuksia mutta olen nukkunut todella huonosti(vaikka hyvä että kuitenkin olen nukkunut) ja oli aivan liian kuuma, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, voi kun asuisin jossain napajäätiköllä. Vieläkin on kuuma, tukahduttava ilma. Välillä vähän satelee, taivas on pilvessä(hirveä narkkari, heh). Päätä särkee siihen malliin että toivoisin ukkosen alkavan jyrähdellä ja pian. Ennen pidin hölynpölynä jos joku sanoi että ennen ukkosta alkaa särkeä päätä, että siitä tietää että pian jyrisee. Nyt tiedän mitä se tarkoittaa. Särkee juuri siihen malliin että voi kun alkaisi pian jyristä. Tämän lisäksi jalat ovat olleet aivan älyttömän kipeät taas muutaman päivän, vaikken ole mitenkään erityisesti niitä rasittanut, päinvastoin olen yrittänyt lepuuttaa niitä parhaani mukaan. Mikään ei tunnu taas auttavan, siksi vaikea nukkuakin, kun ei tunnu löytyvän sopivaa asentoa. Nyt ovat vieläpä turvoksissa, molemmat jalat. Sattuu. Kipu saa äreäksi, varsinkin kun jo muutaman päivän taas ollut pahempi. Särkylääkkeet auttavat vähän, otan illalla yhden jotta saisin hieman paremmin nukuttua.

Silti, en olisi saanut purkaa kiukkuani tuolla tavalla. Ihan kaikki vain tuntui ärsyttävän. Yritän hillitä itseni taas paremmin. Anteeksi.

P.S. Löysin sen puhelimen. Se oli pudonnut lattialle, melkein sängyn alle. En nähnyt sitä, koska kotikolossani ei ole kamarin puolella valoa, kun lamppu paloi eilen enkä ole saanut hankittua uutta. Mutta puhelin ei lentänyt järveen ja on edelleen ehjänä. Kuten kaikki muutkin tavarat. Enkä siis lyönyt veljeäni tai ketään muutakaan.