Taas on ollut taukoa kirjoittelussa. Viime viikon olin eräällä työkkärin kurssilla, samanlaisia olen käynyt aiemmin jo 3 mutta menin kuitenkin, ajattelin ettei siitä kai haittaakaan voi olla. Olen ihan tyytyväinen että menin, olen tavannut uusia ihmisiä ja huomannut että minussa on jotain muuttunut, ehdottomasti parempaan suuntaan. Ennen olisin noin isossa joukossa(meitä on siellä 10) istunut tuppisuuna ja kuunnellut muiden keskustelua ottamatta siihen osaa millään tavalla vaikka minulla olisi ollut sanottavaakin. En nytkään ensimmäisenä ole suutani avaamassa mutta en ihan viimeiseksikään ole jäänyt enää. Uskallan paljon paremmin ottaa kantaa asioihin nykyään. Se on ollut hienoa huomata. Meillä on mukava huumorintajuinen ryhmä, olemme tavallaan samoilla aaltopituuksilla jne. On ollut helpompaa avata suunsa.

Ensi viikon olen taas töissä koululla ja sitä seuraava viikko menee taas kurssilla. Joku siellä heitti jo ilmaan ajatuksen että otetaan kaikkien yhteystiedot ylös ja kurssin jälkeen pidetään jossain vaiheessa kokoontuminen, vaihdetaan kuulumisia jne. ikäänkuin luokkakokous. Ainoaankaan luokkakokoukseen en vielä ikinä ole osallistunut mutta nyt tuntuu että olisi hienoa kokoontua tuon ryhmän kanssa vielä kurssin jälkeenkin. Todella mukavia ihmisiä.

Isänpäivän kunniaksi annoion isälle dvd:n, Creepshow 2:sen. Siihen liittyy eräs muisto yläaste-ajoiltani, kun se tuli eräänä yönä telkkarista. Minä olin silloin silmätulehduksessa ja me isän kanssa katsoimme yhdessä telkkaria yöllä kun muut jo nukkuivat. Se onkin varmaan ainoa asia mitä olemme tehneet kahdestaan. Se on yksi parhaista muistoistani. Niinpä ajattelin että se olisi sovelias lahja. Kuka tietää, ehkä vielä jonain yönä otamme uusiksi ja katsomme sen ihan kahdestaan muiden nukkuessa.

OIKEIN HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE ISILLE!