Kuuntelen tässä samalla kun kirjoitan, youtubesta Lauri Tähkää ja Elonkerjuuta. Uusin suosikkini. Voisin kuunnella koko ajan vaan tätä...

Mutta, oli minulla jotain asiaakin. Tiedä kiinnostaako ketään mutta väliäkö hällä. Eli siis, vanhempieni lemmikki, sateenkaariboa, on nyt ollut muutaman päivän teillä tietymättömillä. Jotenkin oli päässyt kenenkään huomaamatta luikertamaan ulos terraariostaan ja nyt voi siis olla ihan missä vaan. Etsinnöistä huolimatta ei ole löytynyt. Ei vaikka on yritetty houkutella herkkupalalla, eli rotanpoikasella. Paree pitää jalat irti lattiasta. En alunperinkään pitänyt ajatuksesta käärmeestä sisätiloissa, en ikinä itse olisi voinut sellaista ottaa. Parempi kuitenkin oli kun se pysyi tuolla lasiseinien sisällä. Hirvittää ajatuskin että jonain kauniina päivänä se luikertaa vastaan jostain nurkan takaa....yök.

Huomenna on sen kurssin päättäjäiset. On se hyvä että se loppuu, ei siitä ole isommin hyötyä ollut, tänäänkin käytiin jossain tutustumisretkellä, kolmessa paikassa käytiin enkä ymmärtänyt mistään mitään. Olen kai oikeasti tyhmä. Jotain projekteja ne olivat mutta ei hajuakaan muusta. Sain lisäksi työkaverilta viestejä että kuulemma minua tarvittaisiin töissä, hirmu kiireellä saanut yksi ihminen mennä, hyvä kun kuulemma on kerennyt jonkinlaisen ruokatunnin pitää. No ensi viikolla pääsen avuksi taas.

Väsyttää, tahtoisi nukkua sata vuotta putkeen. Ainakin. Mutta olen taas alkanut nähdä painajaista, parina yönä se yksi ja sama uni, jossa pikkulapsi jää talomme kohdalla bussin alle. Auto jatkaa matkaansa, lapsen huuto kuuluu sisälle taloon kuin hän olisi vieressä ja verilammikko laajenee laajenemistaan...sitten herään. Ei houkuttele nukkumaan.